Mie vs Unelmahäät

Hei taas pitkästä aikaa ihanat lukijat! 

Elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, niin taukoa on tullut aaaaaivan liian pitkäksi aikaa! Joten nyt lupaan, että seuraavien päivien aikana postaan useampia tekstejä hyvittääkseni nämä hiljaiset hetket. Läppärini on ollut tuolla yöpöydän alatasolla lomalla, kun tabletti on ollut niin näppärä käyttää. Nyt kaivoin tämän sieltä, pyyhin pölyt HP-logon päältä ja avasin koneen. Ja odotin n.10 minuuttia, että kone sai kaikki päivitykset tehtyä ja rupesi vihdoin pelittämään. (kuitenkin toimii, eikä ole hyytynyt, niinkuin esimerkiksi autoni, joka hiljattain hinattiin only god knows where..) Pidemmittä puheitta siiiiiis...

...Tänään aiheena on vakava asia. Eli plagiointi. Miten on mahdollista, että tänäkin päivänä tällaista tapahtuu edelleen. Puhun siis tietenkin televisio-ohjelmasta Unelmahäät!! Mokomat ovat ottaneet minun blogini nimen käyttöön (tämähän on siis täysin patentoitu ja originelli nevöhööd nimi). Eli kyseessä on entinen Satuhäät-ohjelma, joka esitettiiin YLE:llä ja nyt nimeä vaihtaneena siirtynyt esitettäväksi TV5:lle. Toki tällaisena hääintoilijana sitä kaikesta huolimatta on pakko seurata, on se sen verran koukuttava sarja. 

Lähdin parhaimmille ja luotettavimmille tiedonlähteille etsimään ihmisten mielipiteitä  ja ajatuksia ohjelmasta eli mihinkäs muualle kuin  - Vauva.fi -sivustolle! Siinähän sitä hurahtikin aikaa selaillessa kymmenia sivuja (niitä oli siis oikeesti 26 sivua....!), joissa keskusteltiin erityisesti ensimmäisen jakson pariskunnasta ja siitä kuinka ohjelma on palannut takaisin juurilleen. Mielipide oli se, että mitä enemmän draamaa ja huutoa ja itkua, sen parempi ohjelma (ja ohan se nyt oikeasti totta...en mie sitä ihmisten onnellisuutta ja hattaraa vois katella kauheen paljoa) Mutta oikeasti. En uskonut Unelmahäiden muistuttavan näin paljon kuuluisaa (ja huikeeta) ohjelmaa nimeltään Bridezillas. Stressaantunut ja tunnekuohuissaan oleva kontrollifiikki morsian pimahtaa, kun asiat eivät suju juuri halutulla tavalla. Asioita ei olla järjestelty kunnolla ja sulhanen ei tee mitään oikein (mitä nyt vaan maksaa kaikki kustannukset..). Kaikki on aina jonkun muun syy (ja niinhän se yleensä onkin tai ainakin näin mie aion sanoa, kun omat hääjärjestelyt jää viimetinkaan ja menee plörinäksi😃) Tai sitten toinen ääripää oli se, kun mies kesken häävalssin haistattaa paskat koko tanssille ja lähtee tanssilattialta pois (ehti se ehkä muutaman askeleen ottaa?). Kovasti ihmiset kommentoivat näitä ohjelman sankareita, osa jopa todella ikävään sävyyn. Onhan se niin, että en koe, että kaikki ihan penaalin terävimpiä kyniä olisivat tai miellyttäisivät minua, mutta tarvitseeko heidän. Jokainen menkööt tyylillään naimisiin. Mietin vain, että ohjelman nimi on Unelmahäät ja yhdetkään ei vielä ole vetäneet vertoja minun suunnitelmilleni!

On kyllä selvää miksi nämä kyseiset parit on valittu ohjelmaan mukaan, kyllähän ne puhuttavat. Plus mietin, että miksi parit hakee kyseiseen ohjelmaan (tietty miulta vois kysyy, miks hain Napakymppiin...). Eritoten mietin paria, jossa nainen oli pommittanut viesteillä miestä ja saanut hänet sitten taivuteltua tahtoonsa ja naimisiin kanssaan (tää on niin tätä päivää, varmaan tulee olemaan miun tulevaisuus, pitää vaa saaha se mies nopeesti nalkkiin ni ei pääse karkuu). Niin, siis heillä oli varattuna Tuomiokirkko ja joku hieno jatkopaikka, mutta vieraita oli vain muutamia (ehkäpä kaikki läheisimmät), niin miksi tuoda siihen intiimiin tilaisuuteen vielä kameraporukka mukaan? Plus ei se ole katsojallekaan kovin viihdyttävää, kun ei ollutkaan sitä draamaa. Hirmu isot odotukset oli noin huikeiden puitteiden puolesta ja sitten se kyllä vähän tuotti pettymyksen, kun olikin niin pienet häät. Kerrankin, kun poikettiin peruskirkkohäät ja työväentalo tyyppisestä perinteisestä häämallista, niin sitten sekin mokoma latistui sitten pienuuteensa. 

En muista olenko aiemmin spekuloinut unelmahäitäni. Lähinnä siis siinä mielessä, että minkä kokoiset ja mimmoinen tunnelma. Joskus haaveilen, että paikalla olisi vain läheiset, max. parikymmentä henkeä. Intiimi juhlatilaisuus, jossa itselle rakkaat ihmiset olisivat todistamassa tätä rakkauden julistusta. Toisaalta haluan taas isot juhlat, hauskaa menoa ja paljon ohjelmaa. Eli katsotaan kuinka tässä käy. Itsellä niin pieni suku, ettei kutsuttavia sieltä kovin paljoa ole edes. Ja tietysti ehkä sulhanenkin jokusen vieraan saisi kutsua (vaikka ne minun juhlani ovatkin!) Niin ja ne juhlat jos mitkä olisivat ohjelmaan sopivat, kaikkien aikojen upeimmat ja hienoimmat Unelmahäät! 



Poikamiestyttö

Milla

P.s. Ensi tekstissä sitten sukelletaan aaaivan toisenlaiseen maailmaan
P.p.s. Ihanaa, kun jaksatte lukea miun höpötyksiä! Ja kiitos kärsivällisyydestä!