Mie vs Kuningas Alkoholi

Ajattelin, että avaan teille hieman nolomman, mutta sitäkin todenmukaisemman puolen itsestäni. Eli minä ja Kuningas Alkoholi. No miten tämä liittyy hääblogiin/sinkkublogiin tai mihinkään, joku siellä miettii. Noh, minäpä kerron. 

Olin vuosi sitten kaksissa häissä. Molemmista muistoni loppuillasta ovat hyyyyvin hatarat, jopa olemattomat. Ei ole mitään hajua, mitä olen tehnyt tai puhunut. Toivottavasti vain hyvää, sillä useimmiten humalassa jostain syystä Angsti-Milla nostaa päätään ja ottaa vallan. Silloin kaikki on huonosti ja joko kiukuttelen tai avaudun muuten vain asioista. Eikä se ole hääparille mukavaa, jos joku sekoilee humalassa heidän päivänään.

Ensimmäisten häiden jälkeen löysin itseni aamulla vuoteestani, tietämättä kuinka sinne päädyin. Ylläni olivat alusvaatteet ja hame, joka oli rullalla vatsallani. Hetken heräiltyäni huomasin, että valkoinen hameeni oli täysin punaviinin tahrima ja minähän en itse punaviiniä edes juo. Edes ystäväni eivät ole tietoisia, missä vaiheessa punaviinit hameelleni on kaatuneet, mutta mitä ilmeisimmin ennen baariin lähtemistä. En edes muistanut, että olen käynyt baarissa, mutta näin se vain oli. Häissä kostautui maksullinen alkoholitarjoilu, halusimme säästää, joten tottumattomana menin juomaan minttuviinaa. Siitähän se sitten lähti. Lapasesta. Täysin. Plus krapula oli aivan jäätävä. Siis aivan hirveä. Tiedättekö niitä krapuloita, kun pelkäät, että kuolet. Nyt oli sellainen krapula, että pelkäsin etten kuolekaan. Tärinä, kylmänhiki, hyi. Joten nuoret immeiset, pieni neuvo, älä juo. Ikinä. Ainakaan liikaa. Tai viinaa. Ehkä siideriä voi. Tai viiniä. Mutta missään nimessä ei viinaa. Never. Toisissa häissä kostautui taas ilmaisen viinan bileet. Eli tarjolla oli niin siideriä kuin viiniä (ja siis muutakin, mutta noita lähinnä siis join). Noh, sitten sitä tulikin huomaamattaan juotua reilusti. Myös näissä häissä muistikuvat loppuiltaa kohden hyvin hataria. Ja krapula paha, taisin päästä ylös joskus viiden maissa iltapäivästä. Mutta olo ei aivan niin paha ollut kuin ensimmäisten häiden jälkeen.

Ehkei se kaunein näky kuitenkaan....

Pohdin useasti pitäisikö häissäni tarjoilla alkoholia. Ajoin olen sitä mieltä, että ehdottomasti ei, sillä ei ole mukavaa, jos joku sekoilee häissäni hirveässä humalassa tai jos jollakulla on ongelmia  alkoholin käytön kanssa. Että jos menee liiankin lujaa ja jotakin sattuu (Itteni siis mukaan lukien..😃) Mutta sitten mietin, että miksei voisi alkoholitarjoilua olla, sillä ovathan ne kuitenkin juhlat joissa tarkoitus ottaa rennosti ja pitää hauskaa. En ole ollut häissä, joissa alkoholi olisi aiheuttanut mitään epämukavia tilanteita ( ainakaan vielä.. ) Minun täytyy vain kuitenkin muistaa jarrutella ja nautiskella tuttuja ja turvallisia juomia, joiden vuoksi en saisi muistinmenetystä tai oksenna häämekolleni. Mikä onkaan kauniimpaa kuin punaviinin ja oksennuksen tahrima häämekko ja ympäripäissään oleva morsian. Ai että. No olisipahan sitä sitten jälkipolville kerrottavaa (tai no, muistaako sitä sitten edes?),  että äitillä/mummolla on ollut semmoset häät missä ei alkoholin kanssa kitsasteltu ja juhlittiin seuraavaan päivään. Ja se, ettei alkoholin kanssa kännäävä morsian muista omia häitään kuulosta kovinkaan lupaavalta. Luulen, ettei se tule olemaan mikään ongelma, varsinkin, kun ikää tulee koko ajan lisää, niin eipähän ainakaan kestäkään mitään hirveitä määriä enää.

No joo, jos nyt ihan tosissaan puhutaan. Alkoholi ei ole ongelmana itselle. Useimmiten pysyy jonkinlainen tolkku kädessä. Varsinkin, kun tätä ikää tulee lisää, niin maltti lisääntyy ja krapulat ovat pahempia, joten niitä välttelee henkensä edestä. Ei kroppa edes kestä samanlaisia määriä, kuin silloin juuri 18- vuotta täyttäneenä. Mikä onkin ehkä ihan tervettä. Pitää hyvin kurissa juomisen. 

Apua, tästä piti tulla hauskempi teksti, mutta mitä enemmän tätä lukee läpi niin sen vakavammalta tämä kuulostaa. Mutta siis, nou hätä. Kaikesta on aina selvitty naurulla ja huumorilla (kunhan on ehtinyt rauhassa toipua :D). Ja joka kerta sitä tajuaa, että mitkä keinot estää tällaisen sekoilun. En ole ylpeä saavutuksistani, mutta olen myös sitä mieltä etten kadukaan mitään reissuja, olen monia hyviä kokemuksia saanut ja ihania iltoja viettänyt tärkeiden ihmisten kanssa. Ja tietää, että aina pidetään toisista huolta oli tilanne mikä vain. Ja sitten seuraavana päivänä aina tsekataan ollaanhan sitä toipumassa ja muistellaan edellistä iltaa :D Voin sanoa, että baareissa/yökerhoissa käymiset lisääntyivät siinä kohtaa, kun minusta tuli sinkku. Aikaisemmin iltoja tullut vietettyä silloisen poikaystävän kanssa ja esim. pubeissa muutamilla. Nyt ajatuksena ollut, että sieltä baarista jos löytyisi se Unelmien mies (ei muuten ole ja tuskin edes löytyy..), niin tullut kierreltyä ja kaarreltua vaikka jos millaista paikkaa (Ilonaa ikävöiden). 

Mutta siis. Häissäni tulee jonkinlainen alkoholitarjoilu olemaan. Kaasot saavat huolehtia, että morsian pysyy ajantasalla juomisistaan ja häät tulevat onnistumaan varmasti.

Poikamiestyttö

Milla

P.s. Vaikka kaikkia paikkoja kierrelty, niin Amarilloon miuta ei hevillä saa :D