Mie vs Häämessut

"Jokos on päivä sovittuna? "

"Onko teidän häät Lappeenrannassa?"

"Millaista sormusta olit ajatellut?" 

                "Joko olette miettineet juhlapaikkaa?"

                                                 "Onko juhliinne tulossa kuinka paljon vieraita?"

Nämä on vain muutamia niistä kysymyksistä, joita miulle Lappeenrannan häämessuilla esitettiin. Naurua pidätellen, piti kaikkiin vastailla ympäripyöreästi, kun en halunnut paljastaa, että olen blogimateriaalia metsästämässä! Siellä muut ihmiset pyörivät innostuneina omista häistään ja etsivät vinkkejä tuleviin juhliin, kun itse siellä koitin kovasti esittää olevani suunnittelemassa häitäni (tai siis, oonhan mie oikeestaa suunnittelemassa ja inspistä hakemassa). Koitin kovasti esittää olevani tuleva morsian ja tietäväni kaiken (tietämättä yhtään mitää mistään !)

Ihana Mirella

Matkalla  vastaan tuli tuttujakin vaikka millä mitalla, niin kosmetiikkapuolella, liikuntapuolella ja musiikkipuolellakin. Ihaninta oli tällaisena amatöörivalokuvaajana katsoa valokuvaaja Mirellä Penttilän upeita otoksia häistä. Hän oli onnistunut niin hyvin ikuistamaan hauskoja ja iloisia hetkiä, juuri sellaisella luonnollisella tavalla. (ja jos joku miettii onko tää maksettu mainos, ni you wish, en mie rahaa oo vielä tehny tällä hommalla mittää! 😃 )

Tässä Mirellan ottamia kuvia, tykkäsin kyllä kovasti!

Vaikka ajattelin jotenkin, etten olisi mitenkään innostunut kattauksista ja muista ihme nippelinappeleista, niin huomasin innostuvani juurikin kyseisillä pisteillä. Yllä olevassa kuvassa näkyvät pellavaviirit, alla olevassa kuvassa oleva We Do banneri saivat minut syttymään. Voin jo kuvitella itseni itkemässä häitä edeltävänä iltana näitä tuskaisesti (tai turskaisesti kuten alunperin tähän kirjoitin) askarrellen. En ole nimittäin paras tekemään asioita ajoissa. Tykkään näperrellä, mutta yleensä se tosiaan jää viimeiseen iltaan ja sitten mietin, että "Miksi, oi miksi lupauduin tekemään nämä?". Toisaalta, olen kuullut, että tällaiset askartelu-paskartelu-jutut voi laittaa kaasojen tehtävälistalle. Joten tulevat kaasoni, onneksi olkoon, pääsette vääntämään koristeita oikein urakalla (Mie tietenkin otan kunnian siitä kaikesta työstä) On kutsukorttia, viiriä, istuinpaikkalappuja, pöytäkoristetta, ilmapalloa, tienviittaa, kukkajuttua you name it. Kaikki mitä vaan on mahdollista askarrella, saavat tulevat kaasoni askarrella. 

Kiitos jo etukäteen 💗

Ahh, sitten sinne minun osastolleni eli hääpukujen ja asusteiden joukkoon. Ihan en päässyt hääpukua vielä sovittamaan, mutta ihastelemaan pääsin erilaisia mekkoja. Ja niitähän siis oli vaikka ja mimmoista. En ole oikein ikinä tajunnut kuinka paljon erilaisia tyylejä on sekä sitä, että sen oman löytäminen voi kestääkin jonkin tovin. Itse en olisi noista osannut valita. Jos kukaan on ikinä sattunut katsomaan ohjelmaa Tahdon morsiuspuvun, niin siellä on kyllä jos millaista mekkoa, mutta kyllä hinnatkin pyörii tähtitieteellisissä luvuissa. En osaisi kuvitella ikinä laittavani rahaa yhteen mekkoon (ja yhden päivän vuoksi!!) 10 000 dollaria (enkä kyllä eurojakaan). Onneksi Suomessa taitaa olla hieman kohtuullisemmat hinnat, riippuu varmasti kyllä paikasta (ja mikä merkki siellä mekon lapussa on...). Oma budjettini ei tällä kertaa taipunut edes huntuun (kuvassa 98 euron huntu päässä....! WHAAAT?) Mutta, niinkuin aiemmin olen todennut, täytyy vain hankkia se rikas mies, joka miulle ne kalliit mekot (kyllä, monikossa. On kirkkomekko ja juhlapaikka/tanssimekko) ja hunnun hankkii, niin ei tarvitse sitten laskeskella mitään hääbudjetteja!

oikein ihana rinsessamekko

Oli vissii joku hyväkin juttu menossa?

Nyt kun on mekko ja huntu tuossa valmiina, niin viimesilauksen tekee mikäs muukaan kuin sormus.😍 Oli siellä vaihtoehtoja niin paljon näissäkin kyllä, että suu melkein loksahti auki. Oli mahdollista teetättää omanlaisensa sormus, oli timanttisormusta, oli ilman dimangia ja oli miehille, oli naisille ja herranen aika sitä kimalluksen määrää. Osallistuinpahan ihan piruuttani Kultajousen arvontaa, jossa voi voittaa reilu 1000 euron arvoinen sormus itselleen. Olisi sekin valmiina, niin voi antaa sen miehelle ja sanoa, että kosi tällä sitten kun aika on oikea. (koska miullehan ei halvempi sormus kelpaa, että senkin voi Unelmien mies nyt siellä pistää muistiin)

Siinä ois jo valinnanvaraa 

Ja herranen aika sentäs, tärkein osuus meinasi unohtua! Siis uskokaa tai älkää, nyt voi kehittää siideriä (tai jos on oikein kummallinen, niin olutta) omilla etiketeillä. Eli siis todellaki häihini tulee tuollaiset. Tai siis siidereitä minun naamakertoimella. Kaikki voivat juoda Milla-siideriä. (ja jos Unelmieni mies on oikein kiltisti ennen häitä, niin ehkä voisi hänen nimellään sitte yhen tai kaks pulloa tilata? Mut paino on sanalla EHKÄ ! )

Loppuun vielä yleisesti kuvia messuilta: 

Tää oli hauska, 18kk hääsuunnittelukansio. Ainoa vaa, et mie tartteisin
kyllä hieman isomman ja pidemmälle aikavälille. Toisaalta tää blogi
itsessään toimii jo jonkinlaisena hääsuunnittelukansiona :D

Miun värit tässä kimpussa! Pitää tää näyttää sitte kukkatilauksen yhteydessä,
että tässä se unelmien kimppu on! Tai sitte käyn keräämässä horsmia tienlaidasta..
Se on joko tai, ei muita vaihtoehtoja tässä ole :D 

Poikamiestyttö

Milla

P.s. Mie ja miu unelmien mies yhteiskuvassa

P.p.s. Muistakaahan kääntää telkkarit neloselle 11.2.2018 klo 20.00. Ni mie oon sit siellä heilumassa, kantsii kattoa! Superhyvä jakso tulossa.

P.p.p.s. Uudistuksia tulossa tähä miu imagoon jossain lähitulevaisuudessa, seuraavassa postauksessa siitä vähän lisää ;)